maanantai 16. lokakuuta 2017

Vesala @ Veho Herttoniemi (Helsinki 5.10.2017)

Veho-autotalo järjesti Facebook-sivuillaan kilpailun, jossa Paula Vesalan uuden automerkin oikein arvaamalla osallistui arvontaa, jossa voi voittaa pääsyn Vesalan yksityiskeikalle. Pitihän sitä kilpailuun osallistua ja vastauksia oli jo siinä vaiheessa niin monta, ettei tarvinnut alkaa guuglettelemaan oikeaa vastausta. Heh, helpolla pääsin.

Kun Veho sitten laittoi Facebookin kautta viestiä, että onni on potkaissut, niin en meinannut uskoa tuuriani. Voitan aika harvoin missään kilpailuissa tai arvonnoissa, mutta välillä näköjään onnistaa. Huvittavaa tässä on se, että olen toisinaan harkinnut Facebookista luopumista, mutta nyt kun muutamia voittoja on tullut juurikin Facen kautta, niin kyllä niiden mahdollisuuksien takia kannattaa vielä pitää tili aktiivisena. Ja olisipa jäänyt varmasti muutamat konserttiliputkin saamatta, jos en Facebookin eri tiedotuskanavia seuraisi, joten kyllä tuolla sivustolla on vielä paikkansa. Mutta tosiaan, olin fiiliksissä voitosta, totta kai, koska enhän koskaan ole ollut Vesalan yksityiskeikalla. Tilaisuus järjestettiin Hertsikan Vehon tiloissa ja paikalla taisi olla viitisenkymmentä ihmistä. Mukavana lisäbonuksena keikka oli oikeasti akustinen toisin kuin Alasti-klubi.


Tunnelma oli oikein kivan positiivinen ja tuntui siltä, että kuului johonkin spesiaaliin joukkoon, koska yleisöä oli niin vähän eikä tapahtuma ollut julkinen. Bändi ja Paula olivat hyvässä iskussa ja jopa näinkin pienessä porukassa saatiin yhteislaulua ja kuuluvia aplodeja aikaiseksi. Illan aikana akustiseen käsittelyyn pääsivät Muitaki ihmisii, Tequila, Ruotsin euroviisut, Tytöt ei soita kitaraa, Sinuun minä jään ja Älä droppaa mun tunnelmaa.

Sinuun minä jään on ollut aina koskettava biisi, joka saa liikutuksen valtaan jopa festareillakin, joten näin akustisena toteutuksena vaati hieman enemmän keskittymistä, että pystyi pitämään itsensä kasassa. Muutenkin biisien akkarivedot toimivat todella hyvin ja Paulan ääni pääsi soimaan kauniisti autoliikkeen hallissa. Vaikka ulkona oli pimeää ja satoi (vaihteeksi), niin tämä minikeikka oli yksi parhaimpia Vesalan keikkoja, joilla olen ollut. Tai ainakin ainutlaatuisin. Ehkä olen jossain toisenlaisessa mielentilassa kuin mitä yleensä, mutta jostain syystä tänä syksynä akustiset biisit ja keikat tuntuvat osuvan, uppoavan ja piristävän aivan eri tavalla kuin muutoin.


Keikan jälkeen tarjoutui mahdollisuus myös nimmariin ja yhteiskuvaan, ja koska jonoa ei ollut niin paljon kuin loppuunmyydyillä keikoilla, niin tokihan nuo molemmat tuli sitten hankittua. Ihan kiva lisä muutenkin erinomaiselle illalle. 

Vaikka Onnettaren osumat ovatkin harvassa, niin silloin, kun osuu, niin mennään kerralla napakymppiin. Kyllä moneen kertaan ihmettelin, että olipa hienoa, että tuuri osui sellaisen asian kohdalle, jolla on itselle suurempi merkitys kuin vaikkapa elintarvikepalkintojen suhteen. Vesala-arvontoihin olenkin kyllä osallistunut aina välillä, mutta kyllä tämä keikka korvasi ne missatut palkinnot oikein mukavasti. Mahtava ilta, joka varmasti pysyy mielessä vielä pitkään.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

.