sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Vesala @Alasti-klubi, Kulttuuritalo (Helsinki, 26.9.2017)

Paula Vesala esiintyi Alasti-klubilla Helsingin Kulttuuritalolla 26.9.2017. Kuten kuvioon kuuluu, ensin Elias Kaskinen haastatteli ja sitten lauleltiin. Haastatteluosuus oli jälleen mielenkiintoinen, sillä Kaskinen oli osannut valita erilaisia kysymyksiä, joihin Paula hyvin vastaili, ja moneen kertaan myös naurettiin salissa melkein vedet silmissä. Vaikka haastattelussa puhuttiin monenlaista aiheista, niin silti tunnelma ei Paulan hyvän huumorin ansiosta mennyt liian vakavaksi vaan ilta oli tasapainoisesti hyväntuulinen ja kiinnostava elämys.


Biiseistä oli toki riisuttu jonkin verran klubisettien elementtejä, mutta mainittavan suurta eroa ei kuitenkaan normiversioihin ollut. Minä olisin mieluusti halunnut kokea vielä pelkistetymmän toteutuksen, jossa biisit olisivat saaneet mahdollisuuden näyttäytyä selkeästi erilaisemmassa asussa. Olisin toivonut kappaleista versioita, joissa mukana olisi ollut vaikka vain akustista kitaraa ja rumpuja, ja kaikki elektroniset tehosteet olisi karsittu kokonaan pois. Ei keikka silti missään nimessä huono tai pettymys ollut, sillä ei Vesalan äänellä, biiseillä ja karismalla voi vetää huonoa settiä, mutta Alasti-klubin ajatusta olisi mielestäni tukenut akkarimpi toteutus paremmin.

Tuttujen debyyttialbumin biisien lisäksi illan aikana kuultiin pari oikein makoisasti tosifania hemmotelevaa ylläriä. Nimittäin demoasteella vielä ilman c-osaa oleva On lähtö (tai Nyt on lähtö) ja illan loppupuolella Prinsessa-elokuvasta biisi Prinsessalle. Demobiisit voivat olla mitä vain ja joskus on parempi, että ne jäävät vain demoiksi. Mutta On lähtö -biisi oli todella hyvässä vaiheessa jo nyt ja teksti oli hyvin koskettava. Paula lunttailikin On lähtö -biisin sanoja muistiinpanoistaan, sillä niin alkuvaiheessa se vielä oli. Aina eivät edes valmiit biisit tee näin lähtemätöntä vaikutusta, joten jos biisi ei koe liian suuria muutoksia matkalla levulle, niin voisin ennustaa tästä suurta suosikkia ainakin fanien keskuudessa. Toivottavasti tämä tulee levylle, ja toki toivon monien tavoin myös Niin sä päästät mut menemään -biisiä sille samalle levylle. "Lähtö"-biisistä tekisi mieli jo tämän illan version perusteella sanoa, että se on koukuttavampi ja sanoiltaan omaan makuun osuvampi kuin Muitakin ihmisii, vaikka tuostakin biisistä tykkään myös.

Prinsessalle oli aivan mahtava yllätys illan lopussa, ja koska itse en juurikaan Johanna Kurkelasta perusta, niin Paulan versio osui jo upposi. Ja olisihan tämäkin kiva nähdä joskus vaikka jollain kokoelmalevyllä tulevaisuudessa, sillä tulkinta oli niin kaunis ja koskettava, että olisi toisaalta harmi, jos sitä ei enää kuultaisi. Toisaalta silloin biisin ainutlaatuisuus tietysti säilyisi paremmin, jos se olisi vain tämän yhden illan juttu. Niin tai näin, olen onnellinen, että olin paikan päällä todistamassa tätä hetkeä.

Yleisöä oli tällä keikalla enemmän kuin Erinin keikalla, mutta Vesalan ilta olikin loppuunmyyty. Toisaalta tykkäsin sitä, että yleisöä oli vähemmän, mutta toisaalta täysi sali lähti huomattavasti innokkaammin elämään biisien mukana, joten se oli kyllä mukava lisä ja artistin ja yleisön vuorovaikutus tuntui suuremmalta. Toki varmasti myös vaikuttaa millaisia ihmisiä yleisöön sattuu, sillä ei se määrä aina sanele sitä, että ihmiset tekevät muutakin kuin istuvat totisina paikallaan. Molemmat Alasti-keikat olivat erilaisia, artistinsa näköisiä ja ehdottomasti molemmilla oli yhtäläinen piristävä vaikutus. Minä ainakin olen seuraavissakin Alasti-illoissa mukana, ja olisin nytkin halunnut käydä useammalla, mutta aikataulut eivät antaneet periksi, joten Michael Monroet ja muut katsellaan sitten telkkarista myöhemmin.



2 kommenttia:

.