sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Jarkko Ahola: Hauras-kiertue @ Savoy, Helsinki (18.3.2017)

Jarkko Ahola kiertää keväällä Hauras-kiertueen merkeissä ja nyt se rantautui Helsingin Savoy-teatteriin lauantaina 18.3.2017. Liput hankin heti, kun tulivat myyntiin, ettei vain kävisi huonosti ja jäisin oven taakse itkemään muiden mennessä kuuntelemaan upeaäänistä Jarkko Aholaa. (Nyt voisin siis itkeä ovien toisella puolella.)

Kun Jarkko Ahola ja kumppanit (koskettimet: Antti Hakulinen; basso, kontrabasso ja taustalaulu: Jari Laitinen; rummut, kitara ja taustalaulu: Antti Mäkelä ja poikkihuilu, nokkahuilu ja laulu: Maiju Felin) astelivat lavalle, olivat aplodit raikuvat. Oli selvää, että Savoyn salissa kaikki olivat innoissaan tästä illasta ja se haluttiin osoittaa esiintyjille saman tien. Eivätkä suosionosoitukset laantuneet illan mittaan vaan pariinkin otteeseen yleisö osoitti suosiotaan seisten ja taputtaen kuin horkassa. Jarkko Ahola -horkassa. 

Ilta oli niin tunnepitoinen ja huikea, että täytyy myöntää, etten enää tarkalleen muista biisien järjestystä. Joten toivottavasti en valehtele hirveästi, jos sanon, että illan aloitti Romanssi-albuminkin aloittava Pilvi taivaan peittää (edit. biisin nimi korjattu jälkikäteen oikeaksi kommenttien perusteella). Upea aloitus oli joka tapauksessa, ja vei yleisöltä pikkurillit käsineen päivineen. Tähtiartisti ja tähtisoittajat olivat saapuneet viihdyttämään ja kaikki olivat enemmän kuin valmiita musiikin vietäväksi.

Illan yllätysbiisivalinta oli J. Karjalaisen Keihäänkärki. Hetken ajattelin, että "jaaha, sitä lähdetään sitten Karjalaista versioimaan". Kunnes muistin, kuka on lavalla äänessä ja huoleni hävisi. Oli oikeastaan veikeänkuuloista, kun Ahola versioi Karjalaista. Kaksi suurta Jiitä kohtasivat, ja näen Jarkon versioinnin suurena kunnianosoituksena kokeneempaa Jiitä kohtaan. Karjalainen on mestari ja legenda omalla sarallaan eikä hänen biisejään varmasti kovin helppo ole lähteä coveroimaan, sillä ovathan ne suomalaisille alkuperäisissä muodoissaan niin rakkaita. Jarkko onnistui tekemään oikeutta alkuperäiselle ja tuomaan mukaan myös oman äänensä.


Teräsbetonin biisit toivat iltaan vauhtia muutaman sikermän muodossa, joista Metalliolut nostatti kyllä sellaiset fiilikset, että naapuriyökerhoissa ei mikään biisi yllä samaan. Oli tykitystä kerrakseen, muttei lainkaan tarpeeksi, sillä janohan kasvaa juodessa. Vaikka olenkin Orjattaren vannoutunut kannattaja, oli piristävää, että mukaan oli valittu uudet vanhat biisit. "Metallioluen nostan huulilleni, elinvoima palaa suoniini!"

AHOLA-yhtyeen I walk alone ei vain voi paremmaksi enää muuttua kuin mitä se oli tänä lauantai-iltana. Edelleenkään en voi ymmärtää, ettei AHOLAn biisejä ole suuri yleisö tuntunut löytävän. Ne eivät selvästi ymmärrä musiikista mitään. 


Jos sanoin Romanssin levyarvostelussani, että albumin nimibiisi sai polvet veteläksi ja sydämen lyömään ylimääräistä, niin se ei kyllä ollut mitään verrattuna siihen, miten biisin livevetoon reagoin. Heikotus oli koko kropan kattava tuntemus: kylmät väreet kulkivat sormenpäistä varpaisiin, kun biisi kietoutui suloisen pehmeänä kuulijan ympärille, hengitys tuntui salpautuvan, jonka jälkeen kehon jokainen sopukka tuntui sulautuvan yhdeksi lämpimäksi aalloksi, ja koko muu maailma (ja yleisö) katosi hetkessä pois. Upeaa ajattoman rakkauslaulun tulkintaa.

Minä olen muistanut kosketti syvälle ja tuntui seisauttavan lumollaan myös Savoy-teatterin seinät kuuntelemaan tätä nuorta ja lahjakasta laulajaa. Kuin ne eivät olisi aiemmin kuulleet niin harmonisen voimakasta ja herkkää tulkintaa.

En välitä oopperasta enkä osaa italiaa, mutta kun Ahola kajauttaa Nessun Dornan ilmoille, niin enempiä kyselemättä ostaisin lipun mihin tahansa, missä tällaista voisi kuunnella viikon putkeen ilman taukoja.

Queenin Under pressure toi iltaan rytmikästä fiilistelyä, ja nyt jo Jarkon keikoille mennessään toivookin Queenia kuulevansa. Ehkäpä joskus saadaan levyllisen verran pelkkää Queenia ja Jarkkoa.

Myös Antti Hakulinen pääsi sooloilemaan instrumentaalibiisillä. Biisin nimeä en tiedä, mutta upea hetki se oli vihreän sävysine tunnelmavaloineen. Tuntui kuin olisin leijaillut kosketinten soiton tahdissa uuteen maailmaan, jossa ei ole muuta kuin ilmassa tanssivia nuotteja, meren aaltoja ja auringonsäteitä.

Mukava lisä oli Maiju Felin, joka lauloi niin taustoja ja sooloja Jarkon ohella. Hienosti sopivat heidän äänensä yhteen, ja naisääni toi mukavaa lisäväriä kokonaisuuteen. Mainitsematta ei suinkaan voi jättää Antti Mäkelää ja Jari Laitista, jotka tuntuivat hekin olevan tulessa ja erityisesti Laitisen kontrabasson käsittely oli upeaa kuultavaa. Kymppi plusplus!


Illan päätti Lady in Black. Ja mikä päätös se olikaan! Niin paljon kuin alkuperäisestä biisistä pidänkin, kyllä Jarkon versio sai aikaan aivan uudenlaiset sävärit ja mietin, että tämä pitäisi aivan ehdottomasti saada levylle. Sanoinkuvaamattoman upea, niin kuin vain Jarkko osaa, versiointi kaikille tutusta biisistä. Kun artisti ottaa biisin täysin omakseen ja saa alkuperäisen unohtumaan, ei sitä pysty sanoin selittämään vaan se on kuultava itse.

Ilta oli enemmän kuin odotusten mukainen. Vaikka tietää Jarkon ja bändin olevan todella kovia, niin oli jälleen hienoa huomata, että tunnelma on vielä korkeammalla kuin mitä illan aluksi edes osaa toivoa. Kun olin selviytynyt ulos Savoysta ja kävelin Espan puiston läpi Lady in Blackia hyräillen, piti oikein palauttaa mieleen, että nyt on maaliskuu ja lauantai-ilta, koska käsitys todellisuudesta ja ajasta oli unohtunut Jarkon konsertissa.

Kiitos Jarkko Ahola!



21 kommenttia:

  1. Hieno kirjoitus.Itse olen menossa nyt perjantaina Lahteen Jarkon konserttiin.Jaoin julkaisusi sivullani.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasti ja jaosta. :) Oikein mukavaa iltaa sinulle Lahden konserttiin, illasta taatusti tulee unohtumaton. :)

      Poista
  2. Kiitos :) I am in Tasmania at the other end of the world and would love to be able to see this concert tour. To me Jarkko is Jarkko Ahola Finland's Greatest Gift to the World or if you call him J. Ahola , he is J. Ahola Rock Musician with a Difference. To me he is simply put, my favourite musician, writer and performer.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you for the comment! I hope that you will be able to see him perform live. There is no one like him. Youtube videos are great, but of course they are not the same compared what you hear and feel in a live concert. As you said, he definitely is one of the best and most talented male musicians in Finland.

      Poista
  3. Hauras -kiertueella esitetään Pilvi Taivaan Peittää (When There’s No You), ei Pilvi peittää maan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos korjauksesta! Näin sitä ajatus katkeaa biisin nimienkin kohdalla, kun miettii Jarkon upeutta. ;) Nimi on nyt korjattu.

      Poista
  4. Hyvä kirjoitus. Kyllä itselläkin samanlaiset tunnelmat konsertista sinä vain osasit ne tuoda hyvin esille. Kiitos.��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Mukavaa kuulla, että kirjoitukseni on onnistunut osumaan kohdalleen. :)

      Poista
  5. Mahtavaa luettavaa, omat ajatukseni ovat samanlaiset Jarkon konsertista. Miten huikea tuo meidän artistimme onkaan, häntä voisi todellakin kuunnella vaikka viikon (vähän voikkaria välillä). Odotan jo seuraavaa konserttia, toivottavasti siihen ei kulu kauan aikaa. Niin ja eiköhän se levy ilmesty iloksemme vielä! Kaunis Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että ajatukset osuu yksiin, ja voikkaria tosiaan tarvitsee aina silloin tällöin. ;)
      Näin tosiaan toivotaan, että seuraavaa konserttia ja levyä ei tarvitse kauaa odotella. :)

      Poista
  6. On kyllä todella vaikuttavaa herran laulaminen. Eikä voi kuin ihmetellä sitä, miksi ei noteerata lehdissä ja telkkarissa suuremmin, eihän nyt jumalauta tässä maassa juurikaan ole näin vaikuttavia ja poikkeuksellisia kykyjä. Maailmanluokan laulaja ja artisti, persoonallinen ja karsimaattinen ja konserteissa aivan suvereeni hyvän mielen viihdyttäjä vielä. Miltei vihaksi pistää kun tätä ajattelen ja sitä jengiä joka kiertää telkkariohjelmasta toiseen inisemässä jotain kreisibailuhittiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet asian ytimessä! Vaikka on hyvä, ettei naama liikaa kulu lehtien sivuilla, niin kyllä Jarkko saisi paljon enemmän saada julkista tunnustusta tekemästään työstä. Se todella pistää ihmetyttämään, että huomattavasti heikommilla lahjoilla varustetut laulajat ja biisintekijät roikkuvat listojen kärjessä toistamiseen, mutta oikeasti monipuoliset, aidot ja persoonalliset artistit(kuten Jarkko) eivät saa riittävästi anstaitsemaansa huomiota. Onhan Romanssi menestynyt hienosti ja onneksi konsertit myyvät paljolti loppuun, mutta kyllä sitä vannoutuneena Jarkon kannattajana kovasti toivoisi, että hän saisi vielä enemmän ja laajempaa tunnustusta. :)

      Poista
  7. Todella hyvin kirjoitettu, noihin ajatuksiin ja tuntemuksiin on helppo yhtyä! Ihanaa, että meillä on Jarkko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Olisi maailma tosiaan paljon kurjempi paikka ilman Jarkkoa. :)

      Poista
  8. Tänään juuri yritin kuvailla ystävälleni konserttia sanoin intiimi, intensiivinen, koskettava, hauras, herkkä, elegantti... minusta se oli kaikkea tuota ja hienosti erilainen kuin My Way -kiertue.
    Erikseen vielä kyllä nostaisin upean Peter Gabriel -versioinnin (en valitettavasti muista biisin nimeä) sekä aina ihanan Bridge over troubled water -kappaleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli Peter Gabrielin ja Kate Bushin duetto "Don't give up". Eräs hienoimpia duettoja ikinä. - Tuon ohella Keihäänkärki sekä uskomattoman upea, maaginen Lady in Black sekä hienostuneesti svengaava Georgia on my mind olivat omia suosikkejani. Mutta kaikkein mieluiten olisin kuullut Teräksen taakan ja Uudestisyntyneen kokonaisuudessaan, ja One Among The Crowd olisi sekin sopinut settiin.

      Poista
    2. Kiitos tuosta biisin nimestä! Settiin olisi mahtunut niin moni muukin Jarkon coveroima biisi (ei hänen levyttämiään).
      Kaikkiaan keikka oli oikeastaan sanoinkuvaamaton. Kiitos hänelle siitä.

      Poista
    3. Pidin myös Hauras-keikalla siitä, että oli erilainen verrattuna My Way -kiertueeseen, eli ei vain tyydytty toistamaan samaa kaavaa, mikä on aina positiivista.

      Ihan totta kyllä: Bridge over troubled water ansaitsee erikoismaininnan, koska se on aina vaan upea biisi. Niin, ja kyllähän tuo Georgia on my mind on niin alkuperäisenä kuin Jarkonkin versiona mielettömän hieno biisi. Siihen ei vain voi kyllästyä. Ja no, tuon dueton nimen olin itsekin unohtanut, mutta sekin on yksi hienoimpia duettoja olemassa. :)Vaikeampi oikeastaan olisi sanoa, mikä biisi olisi ollut huono valinta keikalle, koska eipä sellaista ollut.
      Tosin tuon Uudestisyntyneen olisin itsekin kuullut mielelläni kokonaan.

      Jälleen Hauras-kiertueen biisivalinnat ovat todiste siitä, että ovat osanneet tehdä loistavia biisivalintoja, jotka toimivat täydellisesti Jarkon tulkitsemina. Ja nyt on mielenkiintoista kuulla, mitä biisejä seuraavalle kiertueelle valikoituukaan.

      Poista
    4. Levy-yhtiön pitäisi myös nyt valpastua ja nopeasti tuottaa Jarkolle uusi levy, sitähän me nyt jäämme tässä odottamaan. Voimaballadi olisi toiveissa, Jarkon näköinen ja oloinen, semmoinen, joka löisi itsensä läpi kaikilla radioiden soittolistoilla. Nythän esim radiosuomipop soittaa vain kerran vuorokaudessa, jos sitäkään, kappaleen Minä olen muistanut, ja senkin usein yöaikaan! Meitä vähän vanhempia faneja on paljon, joille höttöinen päivänpoppi on pelkkää surinaa, mutta joille Jarkon laaja-alaisuus, kappaleet, persoona ja huikea ääni ovat parasta antia mitä voi olla.
      Itse olen menossa vasta kiertueen viimeiseen konserttiin Logomoon, joten näitä palautteita lukiessa into senkun kasvaa ja odotusta on vielä viikkoja...

      Poista
    5. Totta: nyt todella olisi toivottavaa, että uusi levy tulisi niin, ettei tarvitse odottaa viittä vuotta. Luulisi, että ainakin Jarkolla olisi inspiraatiota ja tahtoa siihen lähteä, joten toivottavasti levy-yhtiökin olisi samaa mieltä. Luulisi, että Romanssi-albumin menestys ja loppuunmyydyt keikat kertoisivat omaa tarinaansa siitä, että Jarkolle todella on kovaa kysyntää. Ja rautaahan tulisi takoa, kun se on kuuma.

      Tuo on kyllä harmillista, että radiot eivät soita tuon enempää. Itse kuuntelen nykyisin hyvin vähän radiota, joten en osaa sanoa, soiko esim. Iskelmässä ja Novalla kenties enemmän. Ehdottomasti Jarkon biiseillä kyllä voisi korvata noita tusinapop-biisejä ja toisaalta näkisin, että viimeisimmän levyn biisit ovat riittävän radioystävällisiä, jotta niitä voisi soittaa enemmänkin.

      Olisin itsekin tuolle Logomon keikalle halunnut, koska usein viimeisissä keikoissa on vähän ylimääräistä fiilistä, mutta harmillisesti olen matkoilla samaan aikaan, joten nyt täytyy sitten vain kuunnella, mitä muut keikasta kertovat. Siksi tässä kovasti toivoisikin, että uutta kiertuetta tulisi vaikkapa jo kesäksi. :)

      Poista
  9. Jarkkohan on ymmärtääkseni parhaillaan tekemässa omaa levyä jonka olisi tarkoitus tulla ulos ensi vuonna.

    VastaaPoista

.