sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Would you rather (2012)

Ohjaus: David Guy Levy
Käsikirjoitus: Steffen Schlachtenhaufen
Musiikki: Daniel Hunt, Bardi Johannson
Pääosissa: Brittany Snow (Iris), Jeffrey Combs (Shepard Lambrick), Jonny Coyne (Bevans), Logan Miller (Raleigh), Enver Gjokaj (Lucas), Sasha Grey (Amy), John Heard (Conway), Charlie Hofheimer (Travis), Eddie Steeples (Cal), June Squibb (Linda), Robin Lord Taylor (Julian Lambrick)
Julkaisuvuosi: 2012


Would you rather on kauhuelokuva, jossa Brittany Snow'n esittämä Iris etsii keinoja, joilla pelastaa sairas veljensä. Hänelle tarjotaan mahdollisuutta tulla rikkaan miehen, Shepard Lambrickin, pitämällä illalliselle, joka saattaa olla avain veljen elämän jatkumiselle. Lambrick kertoo, että illan aikana tullaan pelaamaan peliä ja se, joka selviää voittajana, saa suuren summan rahaa, ja Irisin tapauksessa parhaimmat mahdolliset hoidot veljelleen.

Koska Iris saa vain kieltäviä vastauksia hakemistaan työpaikoista, hän tarttuu tarjottuun oljenkorteen ja liittyy illalliselle. Paikalla on seitsemän muuta epätoivoista ja jo ruokailun alkaessa vieraille esitetään ensimmäiset haasteet: "kumman mielummin valitset". Tässä vaiheessa valinnat ovat kuitenkin vain helppoja alkulämmittelyharjoituksia, ja vielä annetaan mahdollisuus poistua. Kukaan ei tietenkään jätä leikkiä kesken ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan, joten onkin aika tuoda todelliset aseet kehiin. Kauhuelokuvan ollessa kyseessä voikin jo päätellä, että kahdeksan osallistujan henki on tämäniltaisessa Would you rather -pelissä uhattuna.

Ajattelin pitkästä aikaa katsoa kauhuleffaa ja Netflixiä selaillessani Would you rather vaikutti kuvauksen perusteella sopivan hyytävältä. (Usein nuo Netflixin kuvaukset ovat kyllä vähän niin ja näin...) Ei muuta kuin ovet lukkoon, valot pois ja valmiina jännittämään. Alku oli vähän kankeaa, kun tarinan alkua pohjustettiin, mutta kun henkilöt istuivat illallispöydän ääressä, ajattelin, että nyt päästään asiaan. Ahdistumaan, pelkäämään ja menettämään yöunet. Ahdistusta elokuva kyllä tuotti, muttei sillä tavalla kuin olisin toivonut. Elokuvalla oli juonellisesti hyvät lähtökohdat karmaisevaan kokonaisuuteen, mutta toteutus ei oikein onnistunut ottamaan pohja-ajatuksesta kaikkea irti riittävän monipuolisesti. Jeffrey Combsin mielipuolista Lambrickin herraa lukuunottamatta hahmot jäivät todella latteiksi eikä heihin muodostunut sellaista suhdetta, että olisi kynsiä pureskellen toivonut, että toivottavasti nyt tuo ja tuo ainakin selviää, että en kestä, jos he kuolevat. Juuri Lambrickin hahmo herätti eniten tunteita ja tuli sellainen olo, että pakkohan tuon sekopään on joutua tilille teoistaan. Voisin jopa sanoa, että ainut asia, mitä elokuvan edetessä jännitin, oli juuri Lambrickin kohtalo.

Kokonaisuudessaan elokuvan varsinainen jännitysosuus hullun miehen kartanossa eteni turhankin rivakasti ja ennalta-arvattavasti. Näin ollen mitään kunnollista, hengitystä salpaavaa jännitystä ei ehtinyt muodostumaan eikä Lambrickin keksimiä valintatehtäviä odottanut kauhunsekaisella innolla vaan enempikin tuli mietittyä, että kuinkahan kauan elokuvaa on vielä jäljellä.

Tarinan loppu ei tarjonnut minkäänlaista lisäyllätystä tai käännettä juoneen, vaan osasin kyllä arvata tasantarkkaan, miten tässä käy. Lisäksi aivan viimeinen kohtaus katkaistiin liian nopeasti kesken, koska tuossa vaiheessa olisi tarinaa mielestäni voinut vielä jatkaa ja yrittää pelastaa liian selkeän loppuratkaisun vetämällä jollain konstilla maton katsojan alta.

Leffa ei aiheuttanut yöunien menetystä, vaikka muutamassa kohtaa olikin vähän raaempi meno. Pidän sellaisista kauhuleffoista, jotka oikeasti menevät ihon alle tavalla tai toisella, mutta Would you ratherista nämä ainekset puuttuivat. Leffa jätti jälkifiiliksenä ainoastaan sen, että nyt haluaisi tasapainon vuoksi katsoa jonkin oikeasti pelottavan elokuvan.
Sitä etsiessä...

Traileri antaa elokuvasta huomattavasti pelottavamman tunnun kuin mitä toteutus todellisuudessa oli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

.