tiistai 29. syyskuuta 2015

Jenni Vartiainen @ Circus (Helsinki, 19.9.2015)

Jenni Vartiainen päätti kahden vuoden Terra-kiertueen sinne, mistä se alkoikin: Helsingin Circukseen. Jennin keikalle mennessä kyllä jo tietää mitä tuleman pitää: mieletöntä bailausta, rauhallista tunnelmointia ja yhteislaulua, joka joka kerta tuntuu hienolta ja luo omanlaisensa yhteenkuuluvuuden tunteen keikkakansan kesken. Ihmisten edessä, En haluu kuolla tänä yönä ja Missä muruseni on sisältävät aina yhteislaulua ja tuskinpa osaisi enää kuvitella keikkaa, jossa ei koko yleisön voimin laulettaisi siitä, miten "ne ei tiedä mitään, ne ei kuulu tähän tarinaan, joka harvoille luetaan". Se fiilis on jotain sanoinkuvaamatonta, rakkautta ja positiivisuutta.


Aika lailla mentiin normaalin keikkakaavan mukaan, mutta yllätyksiäkin oli. Mike Monroen vierailu aiheutti suunnattoman huutomyrskyn ja jengin meno muuttui totaalisen pähkinöiksi. Joillain vain on lavakarismaa enemmän kuin kokonaisessa jalkapallojoukkueessa, ja Mike on yksi niistä. Upea ura sekä rockhenkinen, sopivan velmu persoona ja erottuva staili takaavat sen, että hänet huomataan lavalla ja aika lailla missä vaan. Olishan Miken esiintymistä voinut pidempäänkin katsella, mutta ei makeaa mahan täydeltä. Mukavana lisänä kuultiin myös harvemmin settilistassa oleva Eikö kukaan voi meitä pelastaa ja Sivullinen.

Vaikka välillä on väsynyt ja miettii, että josko sitä jäisi kotiin lepäilemään, ettei oikein huvita lähteä. Sitten joka kerta, kun tulee lähdettyä, muistaa, miksi lähteminen kannattaa. Vaikkapa nyt Jennin tapauksessa keikkojen kulku on aika lailla tuttua kauraa, mutta sillä ei ole väliä, koska yleisö on aina eri ja jokainen keikalla eletty hetki on parasta juuri siinä hetkessä. Eiköhän tämän keikan voimin jaksa odotella uutta levyä ja seuraavia keikkoja. Jos nyt vain malttaisi odotella uutta matskua ja ennen kaikkea sitä, millaiselta se kuulostaa livenä. Minä olen taatusti kärppänä paikalla, kun Jenni palaa takaisin estradeille.



Illan biisit (muistaakseni tässä järjestyksessä):
Muistan kirkkauden
Junat ja naiset
Mustaa kahvia
Duran Duran
Nettiin
Suru on kunniavieras
Minä sinua vaan
Kaukaa
Sivullinen
Susta enkelit pitävät huolta (feat. Mike Monroe)
Eikö kukaan voi meitä pelastaa
Eden
TYttövuodet
Minä ja hän
Ihmisten edessä
En haluu kuolla tänä yönä
*
Selvästi päihtynyt
Missä muruseni on
Malja (feat Mike Monroe)



 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

.