keskiviikko 28. tammikuuta 2015

TOP15 Disneyn parasta klassikkoa, sijalla 4: Tuhkimo

Käsikirjoitus: Ken Anderson, Perce Pearce, Homer Brightman, Winston Hibler, Bill Peet, Erdman Penner, Harry Reeves, Joe Rinaldi, Ted Sears
Ohjaus: Wilfred Jackson, Hamilton Luske, Clyde Geronimi
Musiikki: Joseph S. Dubin, Paul J. Smith
Pääosissa (Suomen vuoden 1967) dubbauksessa: Tuhkimo (Ilene Woods/Ritva Lehtelä), suurherttua (Luis Van Rooten/Reino Bäckman), äitipuoli (Eleanor Audley/Ritva Lehtelä), Vili ja Huli (James MacDonald/Reino Bäckman), Anastasia (Lucille Bliss/Irin
a Milan), Druzella (Rhoda Williams/Irina Milan), haltiatar (Verna Felton/Irina Milan), prinssi (Mike Douglas/Reino Bäckman), kuningas (Luis Van Rooten/Reino Bäckman)
Ensi-ilta Suomessa: joulukuussa 1950
Jatko-osat: Tuhkimo II: Unelmien prinsessa (2002), Tuhkimo III: Taikansa kutakin (2007)

Onkohan maailmassa ketään, joka ei tuntisi Tuhkimon tarinaa?
Siltä varalta, että on, niin kerrottakoon juoni lyhyesti.
Tuhkimon isä on viisas ja lämmin mies, joka menee uusiin naimisiin ilkeän naisen kanssa. Isä kuolee, jonka jälkeen äitipuoli voi sortaa Tuhkimoa mielensä mukaan ja nostaa omia tyttäriään jalustalle. Niinpä Tuhkimo joutuu olemaan palvelija omassa kotonaan ja tekemään kaiken, mitä sisarpuolet tai äitipuoli käskee. Vastaan on turha väittää, sillä kukaan ei kuuntele.
Valtakunnan kuninkaanlinnassa järjestetään tanssiaiset, jonne kutsutaan kaikki naimaikäiset. Tuhkimo on lähtemäisillään juhliin, mutta Druzella ja Anastasia repivät tämän juhlamekon kappaleiksi, koska siihen on käytetty toisen rusettinauhaa ja helmikaulakorua. Tuhkimo menee takapihalle itkemään, jolloin hyvä haltijatarkummi ilmestyy paikalle ja täyttää Tuhkimon unelmat. Tuhkimo pääsee linnaan, tanssii prinssin kanssa, mutta joutuu lähtemään kellon lyödessä keskiyötä. Prinssille ei jää kuin lasikenkä ja kengät avulla suurherttua lähtee metsästämään oikeaa neitoa valtakunnasta.

Tuhkimo on ehdottomaksi lapsuusaikani suurimpia suosikkielokuvia. Muistan, että tämä käytiin joskus ihan elokuvateatterissa katsomassa, kun olin ihan pieni. Oli varmaankin joku lastenviikko tai mitä noita tuolloin 90-luvun alussa olisi ollut. Silloin Tuhkimo teki lähtemättömän vaikutuksen. Tarina kaltoinkohdellusta kauniista naisesta, joka lopulta saa prinssin ja puolivaltakuntaa, on aina toimiva ja upposi pikkutyttönä kuin häkä. Tuhkimo on superkaunis, älykäs, ystävällinen, haaveilija, sympaattinen ja kotonaan sorrettu. Mitä ihanin hahmo siis.

Tuhkimossa on monia ihania kohtia, joista musiikkinumerot tietysti ovat iso osa. Elokuvahistorian yksi kauneimpia biisejä on aivan ehdottomasti A dream is a wish your heart makes. Sanat, sävel, kaihoisuus ja toivo, täydellinen kokonaisuus. Toimii elokuvassa ja irrallisena biisinäänkin. Kunnon korvamatobiisi on haltijatarkummin laulama Bibbidi-bobbidi-boo. Muistan, miten se on joskus jäänyt toistolla päähän soimaan ja on päästy joskus ärsytyspisteeseenkin asti, kun biisi vain aina pyörähtää päässä alusta (tai jostain sopivasta kohtaa). Hienosti rakennettu biisi kohtaukseen sopivaksi, mutta vaarana tosiaan se, ettei sitä kovin helpolla pääse eroon.
Rakkauslaulujen aatelia on myös herkkä ja siirappinen So this is love. Tuhkimo ja prinssi laulavat sitä tanssiessaan iltahämärässä ja kohtauksessa ja biisissä on aitoa 50-luvun tunnelmaa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

.