perjantai 21. marraskuuta 2014

Showhat @ Aleksanterin teatteri, Helsinki (20.11.2014)

Monien kehuttua Showhat-esitystä, ostinpa minäkin sinne lipun, jotta voisin omin silmin todeta, millaista viihdettä on tarjolla. Olen pitkään halunnut käydä katsomassa jonkun drag queen -esityksen, muttei vielä ollut osunut sopivaa hetkeä tai esitystä. Ei ennen ennen kuin nyt. Onhan Showhat pyörinyt jo useamman vuoden, mutta en aikaisemmin ole kiinnittänyt asiaan huomiota sillä silmällä. Nyt kuitenkin osui suositukset, oma kiinnostus ja aikataulutkin kohdilleen.


Ennen varsinaista show´ta Osku Heiskanen tuli vähän jutustelemaan yleisön kanssa. Ei tarvittu sen kummempia lämppäreitä, kun yleisö oli jo valmiiksi sopivasti lämpimänä, joten Osku sai mukavasti fiilikset nousemaan. Poseerasipa hän vielä innokkaimmillekin kunnon missihymyllä.

Esityksessä nähtiin niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin tähtiä ja sellaisella tykityksellä, ettei kaksituntiseen mahtunut suvantovaiheita. Koko ajan mentiin täysillä, asuja ja peruukkeja vaihdettiin lennosta, mutta esityksen kulku ei takkuillut tai häiriintynyt kertaakaan. Hyvinkin pienillä muutoksilla esiintyjä vaihtui toiseksi ja ero oli huomattavissa helposti, mutta ei pelkästään taustanauhojen takia vaan lisäksi siksi, että Osku ja Jarkko olivat opetelleen hyvin monien maailmantähtienkin maneerit ja esimerksi Withney Houston oli aivan nappisuoritus. Niin, ja näin ABBA-fanina myös illan ABBA-osuus oli aivan mahtava lisä. Toisaalta on hyvin vaikea nostaa vain yhtä kohtaa esityksessä ylitse muiden, sillä koko kokonaisuus oli hiottu niin toimivaksi ja hämmästyttävän viihdyttäväksi kokonaisuudeksi, että rahalleen sai vastinetta, ja oikeastaan enemmänkin.

Yleisökin oli juuri oikealla fiiliksellä hommassa mukana, sillä jo nopeatempoisemmista ensitahdeista alkaen suurin osa salista liittyi rytmiin taputtamalla ja taputteluhan jatkui tasaisesti läpi koko show'n aina silloin kun se vain edes jotenkin oli mahdollista. (Puhumatta tietenkään raikuvan myrskyisistä loppuaplodeista, jolloin tuntui, että koko teatteri tärisee suosionosoituksien voimasta.) Sopivat yllätysmomentit ja Jarkon ja Oskun luomat persoonalliset hahmot huumoreineen takasivat sen, että vähän väliä sai nauraa vatsa kippurassa. Olipa esityksessä muutama sellainenkin kohta, kun ei naurua meinannut saada loppumaan.

En voi kehua toteutusta, Step up dancers -tanssiryhmää, puvustusta, valaistusta saati äänisuunnittelua ollenkaan liikaa. Show on kaikkien saamiensa kehujen arvoinen ja itse aion korvamerkitä tämän tapahtuman, jotta saan ensi vuonnakin lipun. Tämä show todella vetää mukaansa siihen malliin, että koko teatterin ulkoinen maailma unohtuu täysin. Oli huolia mitä hyvänsä, niin tämä kaksituntinen pitää ajatukset takuulla vain itse esityksessä, sillä omille ajatuksille ei jää aikaa.

Kun Osku ennen esitystä haastatteli yleisöä ja kysyi 8-vuotiaalta tytöltä, että onkos tämä ennen nähnytkään hänenlaistaan tätiä, niin tyttö sai koko salin nauramaan vastatessaan kysymykseen kirkkaalla lapsen äänellä: "Sä olet mies." Miten sitä nyt hieno nainen tuollaisen kommentin ottaakaan vastaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

.