tiistai 11. marraskuuta 2014

Päivä 13: Tällä viikolla

Sumuinen maanantai, synkkänä pysyttelevä taivas.
Ihmiset työhönsä kyllästyneitä, ympäriinsä poukkoilivat.
Yrittivät löytää työpaikalleen harmaudessa, näytti meno kovin sekavalta.
Mietti ratkaisua oloonsa, eloonsa, yksi sielu toivoton.
Keksi sen, soitti töihin, soitti lääkäriin. Vatsakipua valitti, tuo onneton.
Oli viettänyt öitä unettomia, ei antanut rauhaa vatsa levoton.
Tuskaa silmät täynnä, melkein itkua tihrustaen. Sai lääkärin puolelleen, tuo lohduton.
Sairaslomaa sai, soitti töihin, itsesääliä äänessään.
Torstaihin asti, sanoi hymytön, saattoi olla tarttuvaakin ja vakavaa.
Esimiehen sympatiat sai, pikaista paranemista, totta kai. Sulki puhelimen, kodin ovenkin.
Neljä päivää sairastaa saa, kolme päivää vapaana muuten vaan.
Levisi hymy huulille, tuon hiljaisen.
Oli taivas avoinna, maantiekin. Minne vain mieli mielisi, sinne matka pian kävisi.
Lappiinko kenties, sivuteille pohjoiseen. Italian hiekoille, viinitarhoille etelään.
Katosi vatsasta vaivat, tuon iloisen.
Syttyi silmiin pilke, tanssiksi aivan pisti.
Tällä viikolla vapautta juhlistetaan, ehkä lasiin löytyy jotain kuplivaa.
Jääköön työt, vastuut, velvollisuudet. Uuteen nousuun, nousevaan kiitoon.
Vapauteen suuntaa, tuo suruton.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

.