sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

TOP 30 ABBAn parasta kappaletta: #5 The name of the game

Viidenneksi paras ABBAn biisi on tässä listauksessa The name of the game, joka löytyy The Album-pitkäsoitolta (1977). Työnimenä tällä helmellä oli A bit of myself.

Kuten moni muukin Gold-kokoelmalta löytyvä biisi, myös tämä kuuluu siihen vaiheeseen, kun vasta olin tutustumassa ABBAn maailmaan.

Biisi erottuu edukseen poikkeavalla rakenteellaan, joka ei noudata perinteistä säkeistö-kertosäkeistö-säkeistö-kertosäkeistö-c-osa -linjaa. Vaihtelevuutta luo lisäksi se, että myös laulajia on vaihdettu eri osien mukaan ja näin biisi kuulostaa värikkäämmältä ja kuulijan mielenkiinto pysyy koko ajan yllä. Vaikka olen kuullut muidenkin tulkintoja biisin tarinasta, en vain osaa mieltää, että The name of the game kertoisi naisesta, joka käy kallonkutistajalla (olkoonkin, että Abba The Moviessakin on pieni pätkä ko. biisin kohdalla, jossa Agnetha istuu "terapeutin" tuolissa, mutta on siinä paljon muutakin). Mielsin tarinan enemminkin niin, että laulun kertoja tapaa miehen, joka näkee naisen läpi ja sisimpään, ja muuttaa rakkaudellaan tämän avoimmeksi ja vähemmän hankalaksi tapaukseksi. Niin tai näin, nerokkaasti rakennettu tarina, jonka kertojina sekä Frida että Agnetha pääsevät esittelemään vahvuuksiaan. Suoraan suoneen iskevät etenkin kohdat: "I was an impossible case, no-one ever could reach me" ja "Your smile and the sound of your voice, and the way you see through me, gotta feeling you give me no choice, but it means a lot to me".

The name of the game on parhaimmillaan niin albumi- kuin liveversiona, volat kaakossa ja vähintään pari kertaa peräkkäin toistettuna.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

.