sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Jenni Vartiainen live @ Kulttuuritalo, Helsinki (14.12.2013)

Jenni esiintyi tänä vuonna viimeistä kertaa Helsingin Kulttuuritalolla lauantaina 14.12.2013.

Keikka alkoi Muistan kirkkauden-biisillä, joka toimi Terra-albumilla jo ensimmäisellä kuuntelukerralla. Tässä biisissä on taikaa.

Muistan, kun Tunnoton julkaistiin ja miten onnellinen olin, koska tykkäsin biisistä todella ja olin varma, että tällä kappaleella Jenni erottuisi muista ja karistaisi Gimmelin rallatukset kauas taakseen. Fiilistelin nyt biisiä silmät kiinni ja palasin ajassa taaksepäin. Ihanaa.

Suru on kunniavieras-kappaleen sovitus oli todella ahdistava (hyvällä tavalla) ja samalla äärimmäisen koskettava ja suoraan sieluun tunkeutuva. Tähän biisiin on ladattu aimo määrä tunteita.

Nettiin-biisiä oli muokattu eniten ja ainakin alku oli JS16-remixistä. Valot pyörivät kaikissa sateenkaaren väreissä ja meininki oli todella kova, ja kyllähän sitä yleisö tässäkin pääsi laulun makuun.

Tyttövuodet oli ihan kiva livenä, vaikken siitä oikein erityisesti välitä muuten. Ja sitten, onko ihanampaa biisiä kuin Minä sinua vaan? Kyllähän siinä taas nieleskellä sai, niin hyvin Jenni tulkitsi.

Keikan loppupuolella Jenni esitti Tule meille jouluksi-joululaulun. Liveversio toi tunteet enemmän pintaan ja oli huomattavasti vaikuttavampi kuin levyllä.

Keikka loppui Missä muruseni on-yhteislauluun. Kuulosti todella hienolta, kun Kulttuuritalo lauloi biisiä yhdessä Jennin kanssa.

Muita keikan aikana tulleita biisejä: Ihmisten edessä, Malja, Mustaa kahvia, Junat ja naiset, Eikö kukaan voi meitä pelastaa, En haluu kuolla tänä yönä, Sivullinen, Minä ja hän, Päivät on täällä hitaita, Kaukaa, Selvästi päihtynyt.


Jokaisesti biisistä oli tehty hienot sovitukset, joihin oli lisätty pikkuisen enemmän kuin mitä levyllä kuullaan. Valojen suunnitteluun oli selkeästi panostettu, sillä ne sopivat erinomaisesti kuhunkin biisiin ja omalta osaltaan tarjosivat lisäpiristettä biisiin kuin biisiin. Ihana fiilistelykeikka, jonka aikana Jenni kiitteli yleisöä useempaan otteeseen. Hänestä todella näki, että oli onnellinen ja kiitollinen kaikesta menestyksestä. Väliaika konsertissa oli puoli tuntia, joka vähän latisti tunnelmaa. Mutta onneksi väliajalta palattuaan Jenni nosti kerralla fiilikset takaisin taivaisiin ja sillä radalla jatkettiin aivan loppuun asti. Jenni käyttää ääntään todella monipuolisesti, elää biisejä jokaisella solullaan ja välittää tunteet yleisölle käsiteltäväksi. Aplodit olivat myrskyisiä monenkin biisin jälkeen ja oli hienoa olla osana näin hienoa yleisöä. Tuskin maltan odottaa ensi vuoden Tavastian keikkaa. Kiitos Jenni!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

.