lauantai 12. lokakuuta 2013

Rammstein @ Rock the beach, Helsinki (29.6.2013)

Rammstein kävi kesällä Helsingissä ja tässäpä heti keikan jälkeen kirjoitettuja fiiliksiä (teksti julkaistu ensimmäisen kerran edellisessä blogissani):

Se oli sitten ensimmäinen Rammsteinin keikkani Rock the beachissa. Alkuperäisestä infosta poiketen keikka ei kestänytkään kahta tuntia, joten se vähän harmitti, sillä olisi Rammsteinia voinut pidempäänkin kuunnella. Jos on heikot hermot tai tiukka pipo, niin ei kannata tämän yhtyeen keikalle lähteä.



 Olin vähän kipeänä aamulla, joten lähteminen vaati ylimääräistä tahdonvoimaa, mutta onneksi sitä löytyi. En odottanut pääseväni kovin hyvälle paikalla, koska menin paikalle vasta 45 minuuttia ennen Rammsteinin keikan alkua. Yllättäen tilaa olikin vielä siinä vaiheessa ja pääsin ihan sopivalle paikalle, josta ajoittain näki suoraan lavalle. Yleisö oli jo hurmiossa mitä lähemmäs H-hetki tuli. Kun esirippu heilahti muutaman kerran, ihmiset alkoivat taputtaa ja huutaa aivan innoisaan. Kohta, kohta! Ja niin Rammstein polkaisi show'n käyntiin ilotulitteilla. Siitä eteenpäin keikkaa tehostivat mahtavat pyrot: lisää ilotulitteita, tulta, savua ja vaahtoa. Rammsteinin keikan visuaalinen ilme on todella vakuuttava, jossa kaikki on kohdallaan: valot, tehosteet ja yhtyeen stailaus.


Lavalla tapahtui koko keikan ajan ja näin ensikertalaisena muutaman kerran sai ihmetellä, että mitä yhtye vielä voi keksiä, mutta heillä on niin mahtava karisma ja asenne, että voivat tehdä keikalla mitä vain. Yhtyeen energinen esitys sai yleisön pauloihinsa ja hyvää fiilistä tuntui riittävän.



Olin etukäteen kuullut paljon ylistystä Rammsteinin keikoista ja siksi odotukseni olivat hyvin korkealla ja yritinkin toppuutella itseäni, etten sitten pettyisi. Pettyä ei tarvinnut vaan yllättyä. Jokainen biisi toimii livenä todella loistavasti eikä tylsiä vaiheita ollut ollenkaan vaan keikka loppui aivan liian nopeasti. Kun soittivat toiseksiviimeisenä Sonnen, iski tajuntaan vain ajatus, että: "Eihän tää voi totta olla, vastahan tänne tultiin."


Erikseen täytyy vielä muutamasta biisistä mainita pari sanaa. Links 2-3-4 nostatti yleisön fiilistä (niinkuin se alhaalla olisi muka jossain vaiheessa ollut) taas aivan omalle tasolleen.

Du Hast-biisin aikana yleisö lauloi biisistä suurimman osan ja oli mieleenpainuvimpia hetkiä keikalla. Varmasti lämmittää myös Rammsteinin miehiä nuo hetket. Muutenkin kyseisen biisin aikana rätisi, paukkui ja välkkyi. Ja Till sai yleisön totaalisen sekaisin sanomalla suomeksi: "Uudestaan."





Itselleni aiemmin tuntematon biisi Wiener Blut iski suoraan tajuntaan ja yhtye hakkasi soittimiaan siihen malliin, että ei tiennyt miten päin olisi ollut, jotta olisi saanut fiilisteltyä jokaista sekuntia täysillä. Tokihan biisin sanat ovat pikkuisen kyseenalaiset, mutta Rammsteinille se on salittua, eikä se jostain syystä kaiverra samoin kuin ehkä jonkun muun yhtyeen kohdalla voisi.


Niin ja sitten oli tietysti Bück dich, joka tietysti tarjosi aivan omanlaatuisensa shown. Tylsää ei keikalla ehtinyt olemaan, kun tässäkin biisissä Till ja kosketinsoittaja nostettiin lavalla ylemmäs "hissin" avulla, jotta kaikki varmasti näkivät, miten Till alisti toista miestä. Eihän siinä voinut kuin nauraa ja miettiä, että nyt varmaan joku kukkahattutäti saisi ikuiset traumat, jos sellainen jostain käsittämättömästä syystä olisi Rammsteinin keikalle eksynyt.


Ich will tarjoili taas yleisölle mahdollisuutta huutaa keuhkojensa voimalla "ICH WILL!". Mieletöntä menoa!

Mein Hertz brennt esitettiin pianon säestyksellä. Voi sentään, miten herkkää, niin herkkää. Sonne lukeutuu yhtyeen tunnetuimpiin biiseihin ja vaikka nyt toistakin itseäni, niin se oli livenä hurmioon johtava kokemus.


Viimeisenä yhtye esitti Pussyn, jonka lopussa syöksettiin valkoista vaahtoa kansan päälle. Loppuhurmio kunnolla visualisoituna. Itse olen ihan alusta asti digannut tästä biisistä kieroutunut kun olen ja olihan keikka lopuillaan, joten kaikki piti ottaa irti, mitä vielä oli jäljellä.


Yleisö käyttäytyi todella asiallisesti ainakin niillä kulmilla, missä itse olin. Kukaan ei ryysinyt eikä tullut kyynerpäästä. Kaikin puolin mieletön kokemus ja jos joskus tulevat uudestaan Suomeen, niin paikalle on pakko päästä. Danke schön!


Seuraaavat biisit kuultiin Helsingissä:
1. Ich tu dir weh
2. Wollt ihr das Bett im Flammen sehen
3. Keine Lust
4. Sehsucht
5. Asche zu Asche
6. Feuer frei
7. Mein Teil
8. Ohne dich
9. Wiener Blut
10. Du riechts so gut
11. Benzin
12. Links 2-3-4
13. Du hast
14. Bück dich
15. Ich will

Encore:
16. Mein Hertz brennt 
17. Sonne
18. Pussy


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

.